Pelikokemusta ja spirit-palkinto Wienistä

Kilometrejä ei lasketa, kun on kyse ultimatesta. Disquitos on tottunut matkustamaan – tähän asti kylläkin vain Suomessa. Kun Disquitos sai kutsun Chuck Bronson -joukkueen 10-vuotisjuhlaturnaukseen Wieniin 15.–17. elokuuta, oli aika tehdä historiaa ja lähteä ensimmäistä kertaa omalla porukalla kansainvälisille kentille. Kyseessä oli nurmella pelattava mixed-turnaus. Saimme kasaan kaikkiaan 13 hengen joukkueen (11 disquitoslaista + Sandra ja Flo itävaltalaisina vahvistuksinamme). Joukkueessa pelasivat Tuuli, Jonna H., Meija, Anni, Kaisa (valmentajan roolissa), Sandra, Ari, Matti, Tuomas, Markku, Kari, Pekka ja Flo.

Kuva Kari

Ensimmäisen päivän pelitunnelmia

chuckAloitimme turnauksen pelaamalla synttäreitään viettävää Chuck Bronson -joukkuetta vastaan. Tässä pelissä meillä oli vahva alku ja olimme useamman pisteen johdossa, kunnes vastustaja alkoi kiriä etumatkaamme kiinni. Maaleja tehtiin kuitenkin aika tasatahtiin. Synttärihumussa kaikki on mahdollista, ja jossain välissä pisteitten laskemisen huhuttiin menneen sekaisin. Myös päätös jättää puoliaika pois hämmensi peliä, koska tasoittava hyökkäysaloituksemme jäi siinä hötäkässä pelaamatta. Pelin jälkeen pistetaululla oli luvut 15–12 Chuck Bronsoneille. Miten tässä näin kävi? No, tänne tultiin pitämään hauskaa eikä asiaa jääty sen enempää vatvomaan.

2. peliPäivän toisen pelin pelasimme taitavaa ja kiekollisesti vahvaa Catch Up -joukkuetta vastaan. Vastustajamme oli yksi Itävallan parhaimmista joukkueista, emmekä me päässeet hyvän alun jälkeen peliin enää mukaan. Tässä pelissä teimme maalit lähinnä pitkillä heitoilla, joita erityisesti Flo napsi taitavasti kiinni. Peli päättyi tappioomme luvuin 13-5.

mosquitosKolmas peli oli nimisuosikkiamme Mosquitos-joukkuetta vastaan. Mosquitos oli fyysisesti kova joukkue, joka pelasi tiukasti kiinni iholla ja tuli tilanteisiin kovaa. Tämä joukkue pelasi itsensä koko turnauksen kakkoseksi. Peli päättyi pistein 13-5 Mosquitoksen voittoon.

Kuva: Chris HauserPäivän neljäs peli oli ensimmäinen voittopelimme. Kohtasimme Jonnan ja Tuomaksen Itävalta-aikojen kotijoukkue Schleudertraumin, jota vastaan olimmekin jo pelanneet harkkapelin ennen turnausta heidän treeneissään tiistaina. Voiton salaisuus taisi olla tähän joukkueeseen pureva paikkapuolustuksemme. Peli päättyi 13-6 meille.

Tiukkoja paikkapelejä

drehdrinkAloitimme päivän pelaamalla Dreh und Trink -joukkuetta vastaan, joka oli pelin alun hieman unessa. Puoliajalle mentiin meidän johtoasemassa 8–1. Puoliajan jälkeen otteemme (ja hermomme) herpaantuivat. Vastustaja pääsi niskan päälle ja teki 4 maalia peräkkäin kirien johtoasemaamme uhkaavasti kiinni. Pienen notkahduksen jälkeen saimme kuitenkin päämme taas viilennettyä ja pääsimme takaisin peliin. Pelasimme muun muassa timanttipaikkaa, joka tuotti vastustajalle vaikeuksia. Lopulta voitimme pistein 13–8. Dreh und Trink antoi meille virkistävän lahjan pelin jälkeen. Kopallinen kolajuomia helpotti hikistä pelipäivää kummasti.

wunderteamPäivän toinen peli pelattiin edellisiä pelikenttiä pienemmällä kentällä. Vastaan saimme Wunderteamin, joka muuten pelasi itsensä turnauksen voittajaksi. Häviömme 7–10 tälle turnauksen voittojoukkueelle ei siis ollut ollenkaan huono häviö. Tiesimme Wunderteamin olevan tunnettu dynaamisesta paikkapelistään. Pelistä kehkeytyi tiukka ja tasainen molempien joukkueiden tehdessä vuoroin pisteitä. Peli oli haastava, mutta selvisimme siitä oikein hyvin.

upsadaisyPäivän kolmaskin peli pelattiin pienemmällä kentällä, ja nyt vastassa oli Upsa Daisy -joukkue. Myös tämä peli oli tiukka, tasapistein etenevä paikkapeli, jossa pääsimme vähän vähemmällä juoksemisella. Hävisimme pelin 11–9.

Lupasimme palata näiden kolmen kovan pelin päälle vielä alun perin lauantaille aikataulutetun pelin Zamperliä vastaan. Päivä oli ollut rankka, koska pelien välissä ei juurikaan ehtinyt syödä tai levähtää. Taukoa pelien välissä oli noin puolisen tuntia eikä aina sitäkään, kun pelien jälkeen otimme aina vielä pyllynläpsytysskabat vastustajien kanssa.

Kuva: KariPäivän viimeinen peli pelattiin taas isolla nurmella, ja voimamme olivat aika lopussa. Zamperl oli fyysinen joukkue, emmekä me saaneet luotua heidän heittäjilleen tarpeeksi painetta. Tämä peli olisi voinut olla mielenkiintoinen, jos olisimme olleet edes vähän zamperlomissa voimissamme, mutta etenkin naiset alkoivat olla aika puhki. Tilannetta ei helpottanut se, että vastustajalla oli ringissään parit tuoreet naisjalat. Yritimme pelata paikkaa, mutta se ei toiminut. Miespeliä emme vain jaksaneet. Pelistä jäi mieleen Tuomaksen hieno dyykkikatko ja Jonnan huikean korkea hyppy ja taitava kiekon nappaaminen maalilla. Tämän pelin hävisimme selvästi 4-15.

Viimeisen pelin voitto ja spirit-palkinto maistuivat

Turnauksen viimeiseen peliin lauantaille saimme vastaamme nyt jo tutun Dreh und Trinkin. Tämä peli oli lauantain ainoa, ja siihen oli herättävä heti alusta. Tilanne oli jossain vaiheessa jo uhkaavasti 5-4 vastustajalle. Vaikka Kaisa-valmentajamme oli huutanut oman äänensä käheäksi edellisinä päivinä, riitti hänellä työkaluja vielä tällekin päivälle. Kaisaa onkin kiittäminen siitä, että hän päätti pysyä tiukkana eikä suostunut kertomaan pistetilannetta pelin aikana meille, vaikka sitä tivasimme. Se, ettemme tienneet, paljonko peli oli, sai meidät pelaamaan kaikissa pisteissä täysillä. Pelkäsimme, että olemme tappiolla. Halusimme voittaa tämän pelin. Kaisan taktiikka toimi. Hienointa oli se, että pidimme pään kylmänä tiukassa pelissä ja nousimme tappioasemasta johtoon. Muutimme pelin tempoa pelaamalla välillä paikkapuolustusta ja ottamalla vastaanhakuja tiukasti pois. Oli mukava päättää 9 pelin rupeama voittofiiliksiin ja näinkin jännittävään peliin. Peli päättyi voittoomme pistein 10–7.

Kuva: AnniDisquitos tuli turnauksessa sijalle 7./9. ja voitti makoisan spirit-palkinnon, joka oli tarjotillinen leivoksia. Turnauksen tunnelma oli koko ajan rento. Parasta oli se, että turnauksen taso oli erittäin sopiva meille. Pääsimme haastamaan itsemme ja pelaamaan tiukkoja pelejä tasoistemme joukkueiden kanssa. Kun vielä tähän päälle lisätään onnistuneet iltabileet, aurinkoiset kelit, maukas ruoka ja mahtava reissuporukka ja -fiilis, niin ei voi kuin seuraavaa reissua taas odottaa. Mihin sitten matkustetaan?

4 thoughts on “Pelikokemusta ja spirit-palkinto Wienistä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Jotta kommentointi onnistuisi vain ihmisiltä eikä roboteilta, vastaa oheiseen kysymykseen ennen lähettämistä.

Oululainen liitokiekkoseura on nimeltään (di....s)?